S/y FINN palaa Suomeen

Huvipurjehduksen historiaa Suomessa

Suomessa liikuttiin rannikkoseuduilla aikoinaan joko soutamalla tai purjehtimalla. Suomen ensimmäinen pursiseura ja samalla Suomen ensimmäinen urheiluseura perustettiin vuonna 1856 - Segelföreningen i Björneborg. Suomen suurin pursiseura NJK perustettiin vuonna 1861.

Sen jälkeen perustettiin myös suomenkielisiä purjehdusseuroja - esimerkiksi Raumalle 1880. Vuosisadan vaihteessa ja sen jälkeen perustettiin myös työväen purjehdusseuroja (mm. HSK oli alunperin työväen pursiseura, Oulun Työväen Pursiseura, Vaasan työväen pursiseura, Helsingin Työväen PS jne.).

Hyötypurjehtiminen alkoi vähentyä 1900-luvun alussa kun venepolttomoottorit alkoivat korvata purjeita myös veneissä. Vastaavasti vaurastuneet kaupunkilaiset alkoivat harrastaa huvipurjehdusta Ruotsista ja muualta Euroopasta saadun mallin mukaisesti.

Järjestäytyneellä pursiseuratoiminnalla on myös ollut merkittävä osa Suomen lipun syntyhistoriassa.

Suomen Purjehdus ja Veneilyliiton edeltäjä Suomen Purjehtijaliitto perustettiin 1906.

Kansainvälinen metrisääntö - mR-sääntö ja 6 mR

Kuutosluokalla oli ensimmäinen metrisääntö 1907-1920, kun kansainvälinen purjehdusliitto International Yacht Racing Union perustettiin. Tämä laskukaava ottaa huomiioon mm. vesilinjan pituuden, veneen leveyden, purjepinta-alan, vapaalaidan ja ympärysmitan. Sittemmin on kuvaan tullut mukaan toinen kansainvälinen sääntö 1920-1933. Kolmas sääntö oli voimasssa 1933-1939.

Kuutosia on vuosien saatossa rakennettu maailmalla reilusti yli 1.000 kpl joista n. puolet vielä purjehtii kaikkialla maailmassa, yli 30 maassa.

Suurimpia kuutosmaita ovat Ranska ja Englanti/UK, Ruotsi, USA, Norja ja Saksa.

Luokka oli olympialuokka Lontoon vuoden 1908 kisoista aina Helsingin vuoden 1952 olympialaisiin asti.

Suomesta löytyy nykyään vajaa puolisensataa kuutosta.

Kuutosta pidetään yleisesti sen rungon muotojen, takilan korkeuden ja purjeiden koon ansiosta kilpaveneiden äitinä, todellisena purjeveneiden ikonina.

Kuutosten pituus on 10-12 m, vesilinjapituus 6,3-7,3 m, leveys 1,7-2,1 m, purjepinta-ala 38-48 neliömetriä ja uppouma 3.300-4.300 kg

Kuten kaikki ns. metrisäännön mukaan rakennetut veneet, kuutonen on konstruktiovene - jokainen vene on siis mitoiltaan erilainen yksilö ja huolellisen suunnittelutyön tulos. Suomalaisten kuutosten historia on olennainen osa koko suomalaisen purjehdusurheilun vaiheita ja luokka on edelleen hyvin aktiivinen.

S/y FINN historiaa

S/y Finnin suunnitteli Gunnar Stenbäck. Hän myös kuului konsortioon,- joka omisti veneen. Vene rakennettiin Hondurasin mahongista Turun Veneveistämöllä 1911. Vene oli ensimmäinen suomalainen kuutonen, joka rakennettiin kansainvälisen R-säännön mukaan.

LOA 9,2/9,4 m LWL 6,08 m B 1,743 m Depth 1,21 m Displacement 2.740 kg Sail area 55,52 Rating 5,988

 

Veneellä oli konsortiumin jälkeen kolme eri omistajaa Suomessa. 1910-luvun lopulla se myytiin Ruotsiin. Sen jälkeen veneellä on ollut tusinan verran omistajia Ruotsissa. Viimeisen omistajan sairastuttua vene on ollut muutaman vuoden tukholmalaisen veneseuran alueella puoliksi hylättynä ja veneseura on ottanut veneen haltuun.

S/y FINN tilanne touko/kesäkuussa 2024

Oy Botnia Marin Ab.n (Targa) toimesta s/y FINN saapui Suomeen 24.5. Tämän jälkeen sille tehdään seikkaperäinen kuntotarkastus ja korjaussuunnitelma ja päätetään missä entisöintityö tehdään.

S/y FINN projekti ja sen tavoitteet

Jotta tämä kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokas vene saisi jatkaa elämäänsä on tarkoitusta varten perustettu yhdistys Finn Association in Finland r.y. Projektin suojelijoiksi ovat lupautuneet mm. Martin Landtman a Esko Rechardt.

Ensimmäisenä tavoitteena on entisöidä vene mahdollisimman samanlaiseksi kun se oli purjehtiessaan vuonna 1911 käyttäen kuitenkin sekä järkeä että resurssien optimointia. Mitä myöhemmin se päätyy jompaankumpaan Suomessa olevaan merimuseoon sen parempi.

Nyt projektiryhmä lähestyy sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä, joille kulttuuriarvot ja suomalaisten perinteiden vaaliminen ovat tärkeitä.