Yngve Holm suunnitteli ja rakensi Topp:n itselleen vuonna 1930. Yngve kokeili ainakin kahdessa kuutosessaan omaperäisiä ratkaisuja. Topp oli aluksi toppirikattu ja vuonna 1928 rakennetussa Paradox:ssa taas oli poikkeavan lyhyet vesilinjan ylimenot. Yngve antoi veneilleen kokeilun ideaa kuvaavat nimet.

Yngve kilpaili Toppilla 30-luvun alussa ja sen mainittiin olleen Ruotsin menestynein kuutonen 30-luvun parina ensimmäisenä kesänä. Toppin kilpaura jäi kuitenkin lyhyeksi. Vuonna 1933 tuli uusi mittäsääntö ja samalla kiellettiin toppirikit. Topp ruffattin perheveneeksi jo 1934. Sen takia tai siitä huolimatta oli Topp Yngve Holmin perheessä erityisen pidetty. Yngven poika Ulf kirjoitti "Topp var min far Yngves och min mor Eugenies mest älskade båt".

Yngven nuorempi veli Tore oli venesuunnittelijana veljeään tunnetumpi. Tore oli insinöörikoulutuksen saanut toisin kuin Yngve. On arveltu, että ainakin joitakin Yngven suunnittelemia veneitä olisi tämän vuoksi laitettu Toren nimiin. Tukholman merimuseossa on paljon piirustuksia Torelta, mutta Yngven nimissä olevia piirustuksia ei ole museon tiedossa. Topp:sta on joitakin valokuvia ennen vuotta -34, joista näkee, että se on ollut kolmiaukkoinen jonka lisäksi siinä oli keulaluukku.

Lyhyen ja kunniakkaan kilpakauden ja Holmin perheen kesien jälkeen Topp oli huonommin pidettynä ja oli vaarassa jopa tuhoutua. Viimeiset parikymmentä vuotta Topp oli jälleen huolehtivan omistajan hallussa. Vuonna -89 vaihdettiin joitakin pohjan lautoja, -91 metalliset kölitukit ja -97 uusittiin kansi. Toppia varustettiin perheveneen mukavuuksin, siinä määrin kuin se kuutosessa on mahdollista. Kilpailuissakin Topp on aina aika-ajoin käynyt. Painava puumasto, tukevat kaapistot ja ruffi olivat hyviä syitä vaatimattomille sijoituksille.

Topp tuotiin Suomeen keväällä 2007, jonka jälkeen sitä on vähitellen muutettu takaisin kilpaveneeksi. Kesäksi 2008 hankittiin kolmanneksen kevyempi alumiinimasto ja purettiin kaapistot. Syksyllä 2008 aloitti Mika Louhivaara kannen muutostyöt. Ruffi purettiin ja kannesta tehtiin kaksiaukkoinen paikkaamalla muuten hyväkuntoinen tiikkikansi. Samalla vahvistettiin keulasteevin rasituksessa vuotavaa liitosta sisä- ja ulkopuolelta uudella puulla.